Häirintään ja kiusaamiseen liittyy olennaisesti muun muassa väkivalta, pahoinvointi ja viihtymättömyys koulussa. Tässä osuudessa pohditaan, miten tasa-arvoa edistävä työ on hyödyksi kiusaamiseen ja häirintään liittyvissä haasteissa.
Sukupuolinäkökulman avulla voi ymmärtää paremmin koulumaailmassa esiintyviä ongelmia ja sen myötä myös puuttua niihin tehokkaammin. Koulun tasa-arvoa edistävä tehtävä on kirjattu sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevän lain neljänteen pykälään. Sama laki kieltää myös seksuaalisen häirinnän.
Lisäämällä henkilökunnan ja oppilaiden tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä voidaan sekä ehkäistä häirintää että tehdä se näkyväksi koulun arjessa. Tavoitteena on tehdä koulusta turvallinen oppimisympäristö, jossa lapsista kasvaa tasapainoisia ja toisiaan kunnioittavia ihmisiä.
Tällä videolla keskustellaan väkivallasta ja häirinnästä peruskoulussa.
Helldorff, Malin — Kouluttaja Machofabriken (Machotehdas)- aineisto, Lehtonen, Jukka — Kasvatussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto, Harju, Aino — Lukiolainen, Karhu, Veera — Lukiolainen
Työskennelläksemme väkivaltaan liittyvien kysymysten parissa meidän on ymmärrettävä väkivallan monet ilmenemismuodot. Väkivallan sukupuolistumisella tarkoitetaan sitä, että sukupuoli vaikuttaa yhteiskunnassamme siihen, millä tavalla väkivalta ilmenee ja miten siihen suhtaudutaan. Tutkimusten mukaan pojat ja miehet tekevät eniten fyysistä väkivaltaa. Toisaalta miesten ja poikien kohtaamaa väkivaltaa voi olla vaikeampi tunnustaa ja tunnistaa. Monet väkivaltaa käyttävät ovat itse aiemmin kokeneet väkivaltaa. Siksi meidän on tunnistettava väkivalta, mutta myös tarkasteltava poikien omaa suhtautumista väkivaltaan.
Kunnioitus on yksi tasa-arvoa edistävän työn kulmakivistä. Pedagogisena lähtökohtana tulee olla kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet. Seuraavalla videolla tuodaan esille, mitä lapsen kokemuksen kunnioittaminen merkitsee esimerkiksi kiusaamistilanteiden selvittämisessä. Aluksi käydään läpi sukupuolen kolme tasoa, minkä avulla on helpompi ymmärtää sukupuolen ilmaisuun liittyvää epätasa-arvoa. Videolla tähdennetään tarvetta huomioida sukupuoli koulun toiminnassa sekä sitä, minkälaisia vaikutuksia epätasa-arvoisella kohtaamisella voi olla ja miten tärkeää on saada lapsia ja nuoria mukaan tasa-arvotyöhön.
Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke, Lehtonen, Jukka — Kasvatussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto, Teräs, Leena — Projektipäällikkö, tutkija (Oulun yliopisto), toimitusjohtaja (SINNI Oy), Sundell, Sara — Tasa-arvotyö lasten ja nuorten kanssa, Folkhälsan, Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto, Mansikka, Jan-Erik — Kasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Friman, Gerts — Rehtori, Kyrkby högstadieskola, Harju, Aino — Lukiolainen, Ikävalko, Elina — VTM, tohtorikoulutettava
Videolla esitellään neljä erilaista tapaa, joilla usein pojat voivat suhtautua väkivaltaan.
Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto
Seksuaalisuuteen liittyvät haukkumasanat ovat osa kiusaamista, mutta niiden käyttäminen voi olla myös osa maskuliinisuuden rakentamista. Tytöt altistuvat yhä enemmän seksuaaliväkivallalle ja seksuaaliselle häirinnälle. Videolla avataan sitä, kuinka kaikkien osapuolten – oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan – tietoisuuden lisääminen on tärkeä osa tasa-arvoa edistävää työtä.
Helenius, Soile — Kouluterveydenhoitaja, Sompion koulu, Lehtonen, Jukka — Kasvatussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto, Harju, Aino — Lukiolainen, Dorrian, Maria — Projektipäällikkö Seksuaalinen häirintä koulussa -projektissa, Tukholman tyttöjen linja
Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Sukupuolten tasa-arvoa on käytännössä mahdotonta käsitellä ilman, että käsitellään myös seksuaalisuutta.
Video avaa keskustelua seksuaalisesta kielenkäytöstä kouluissa ja sitä, kuinka tasa-arvotyö pikemmin antaa työkaluja arkeen kuin kuormittaa sitä. Juuri keskustelu on tärkeä osa työtä. Videolla käsitellään homofobian erilaisia ilmenemismuotoja, joita tulee tarkkailla koulun arjessa, ja sitä, kuinka homofobia on kytköksissä maskuliinisuuden luomiseen ja heteroseksuaalisuuteen. Lisäksi pohditaan, mikä työn perimmäinen tavoite on sekä mikä voisi olla syynä siihen, ettei tasa-arvon edistämiseksi työskennellä aktiivisemmin.
Helldorff, Malin — Kouluttaja Machofabriken (Machotehdas)- aineisto, Lehtonen, Jukka — Kasvatussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto, Harju, Aino — Lukiolainen, Karhu, Veera — Lukiolainen
Ottamalla oppilaat osallisiksi tasa-arvoa edistävään työhön he saavat lisää tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Samalla koulun henkilökunta saa lisää tietoa siitä, mitä koulussa oikeasti tapahtuu. Videolla annetaan neuvoja siihen, miten tarttua nimittelyyn ja miten nimettelystä voidaan päästä eroon esimerkiksi kasvatuskeskustelujen avulla.
Dorrian, Maria — Projektipäällikkö Seksuaalinen häirintä koulussa -projektissa, Tukholman tyttöjen linja, Vingren, My — Projektipäällikkö, Tjejer med dolda funktionsnedsättningar, Stockholms tjejjour, Helenius, Soile — Kouluterveydenhoitaja, Sompion koulu, Harju, Aino — Lukiolainen, Karhu, Veera — Lukiolainen, Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto
Alhaalla on linkki aineistoon, jossa käsitellään väkivallan ja seksuaaliväkivallan vastaista työtä. Tutustu aineiston tarjoamiin vinkkeihin ja ohjeisiin siitä, miten aihe voidaan ottaa esille oppilaiden kanssa.
Aineistoa väkivallan ja seksuaaliväkivallan ehkäisystä. (PDF).
Seksuaalinen häirintä. (PDF).
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sisältää oppilaitoksia koskevia kohtia. Yksi kohdista, joka jokaisen oppilaitoksen tulee ottaa huomioon, on seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen. Opetushallituksen (2020) oppaaseen on kerätty asioita, jotka koulun henkilökunta voi muuttaa käytännöksi omassa työssään. Tutustu oppaaseen täältä.
Lapin Letka oli sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä edistävä hanke , joka toteutettiin vuosina vuosina 2008–2014 ja jota hallinnoi Lapin ammattiopisto. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja rahoittajaviranomaisena toimi Lapin ELY-keskus. Lapin Letkan sivuilta löytyy monenlaista aineistoa, jota on valmistettu hankkeen aikana ja joka voi osoittautua hyödylliseksi koulun arkipäivässä. Ohessa inspiraatioksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen seksuaaliseen häirintään puuttumisen toimintamalli, joka voi toimia esimerkkinä kuinka lähestyä näitä asioita omassa koulussa.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. (2012). Seksuaaliseen häirintään puuttumisen toimintamalli.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa ja toimii aktiivisesti sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden poistamiseksi.
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa