Aikuiset vaikuttavat lasten leikkeihin ja leikkimahdollisuuksiin muun muassa suunnittelemalla leikkipaikat ja lelujen sijoittelulla. Myös se, mitä leikkejä ehdotamme ja esittelemme lapselle vaikuttaa hänen leikkivalintoihinsa. On siis syytä kiinnittää huomiota siihen, miten ja milloin toiminnassamme vahvistetaan sukupuolistereotypioita ja milloin taas aktiivisesti edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteellinen tasa-arvotyö edellyttää työkaluja oman toiminnan tarkasteluun.
Yksi päiväkodin tehtävistä on tarjota tasa-arvoista toimintaa lapsille. Toiminnan todellista luonnetta on kuitenkin hankala tietää, ellei sitä ole ensin tarkastellut kriittisesti. Tavoitteiden selkeyttäminen ja konkretisointi helpottavat työtä.
Päiväkodin toimintaa voi dokumentoida tutkimalla päiväkodin fyysistä ympäristöä, eli siis päiväkotirakennusta. Yksi tapa tutkia ympäristöä on tutkia, missä lapset oleilevat ja millä tavoin he käyttävät pedagogista ympäristöään alla olevan talomallin avulla.
Tutustu Talomallin käyttöohjeisiin:
Talomalli – päiväkodin fyysisen ympäristön kartoittamiseen. (PDF).
Päiväkodin ympäristöä ja sen vaikutuksia lapsiin käsitellään myös osiossa: Dokumentointi ja tarkkailu työkaluna tasa-arvotyössä
Oheisella videolla keskustellaan tasa-arvotyöhön kohdistuvasta vastarinnasta, sekä sukupuolen vaikutuksesta esimerkiksi leluvalintoihin, rangaistuksiin ja myöskin sukupuolittuneista perinteistä. Videolla tarjotaan vinkkejä siihen, miten näihin tilanteisiin voisi suhtautua. Lisäksi videolla käsitellään lyhyesti sukupuolinormeja ja sukupuolitietoista pedagogiikkaa.
Mansikka, Jan-Erik — Kasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke, Tarvonen, Vera — Erityislastentarhanopettaja, Päiväkoti Kamppi, Kirves, Laura — Tohtorikoulutettava ja lastentarhaopettaja, Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet, Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto, Sundelin, Marina — Päiväkodinjohtaja, Daghemmet Myran
Seuraavalla videolla päiväkodin henkilökunta jakaa vinkkejä siihen, miten leikkiä voi organisoida sekä ulkona että sisällä. Mitä monimuotoisemmat leikit, sitä enemmän lapsille kehittyy erilaisia valmiuksia. Videolla esitellään menetelminä leikkipiste ja leikinvalintakortti. Videolla kerrotaan myös, miten lapsiryhmässä voi tutkia leikkimistä ja miten leikkejä voisi järjestellä uudelleen, jotta saadaan enemmän valinnanvaraa leikkiin.
Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke, Sundelin, Marina — Päiväkodinjohtaja, Daghemmet Myran, Tarvonen, Vera — Erityislastentarhanopettaja, Päiväkoti Kamppi, Gustavsson, Malin — Tasa-arvo ja moninaisuuskonsultti, Ekvalita Ab, Stolt, Birthe — Päiväkodinjohtaja, Daghemmet Flaggskeppet, Griffis, Larrie — Lastentarhaopettaja, Smedsby daghem
Päiväkotiympäristössä on monenlaisia leikkipaikkoja (tyynyhuone, kotinurkka) ja leluja (esimerkiksi paloasema tai maalaistalo), joita voi tarkastella sukupuolen näkökulmasta. On hyvä pohtia, miten lelut ja leikkipaikat vaikuttavat lasten valintoihin, ja myös isommassa mittakaavassa heidän identiteetin muodostamiseen. Minkälaisia rooleja lapsille jaetaan tai minkälaisia rooleja he itse ottavat lelujen ja leikkien myötä? Miten heidän odotetaan leikkivän leluilla ja miten he niitä käyttävät?
Seuraavalla videolla pohditaan sukupuolinäkökulmasta lelujen käyttöä osana toimintaa, sekä kuinka niitä voi käyttää rajoittamiseen tai toisaalta mahdollisuuksien avaamiseen. Myös ruokailuhetkiin liittyy erilaisia kokemuksia epätasa-arvosta – esimerkiksi kuka antaa toisille juotavaa ja kehen huomio keskittyy ruokapöydän ääressä.
Mansikka, Jan-Erik — Kasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Tarvonen, Vera — Erityislastentarhanopettaja, Päiväkoti Kamppi, Griffis, Larrie — Lastentarhaopettaja, Smedsby daghem, Stolt, Birthe — Päiväkodinjohtaja, Daghemmet Flaggskeppet, Sundelin, Marina — Päiväkodinjohtaja, Daghemmet Myran, Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke