Tasa-arvo kasvatuksessa

Kiusaaminen ja sukupuoli

Kokemukset sukupuoleen perustuvasta häirinnästä voivat vaihdella päiväkodeittain. Kyseessä voi olla lapsen oma kokemus kiusatuksi tulemisesta, sukupuoleen kohdistuva sanallinen nimittely, leikin ulkopuolelle jättäminen tai roolileikeissä toistuvasti vähemmän suosittuihin tai haluttuihin rooleihin joutuminen. Ristiriita- ja kiusaamistilanteisiin voi kytkeytyä levottomuutta ja pahoinvointia. 

11

Miten?

Varmistamalla, että lapset ja kasvattajat tuntevat olonsa turvalliseksi ja nähdyksi sekä pääsevät mukaan toimintaan, luodaan parhaat edellytykset onnistua varhaiskasvatuksessa. On siis pidettävä huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tarvitaan rauhallinen ympäristö, jossa toisista huolehditaan. Silloin päiväkoti tukee jokaisen lapsen kehittymistä ihmisenä. 

Aikuisten vastuu kuunnella ja puuttua

Videolla kerrotaan, miten sukupuoli vaikuttaa kiusaamistilanteissa. Aikuisen tehtävänä on aina puuttua kiusaamiseen.

Stoor-Grenner, Maria — Projektipäällikkö, Daghem utan mobbning, Folkhälsan, Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Millä tavoin puututte kiusaamiseen?
  • Miten voisi välttyä sukupuolistereotyyppisiltä tulkinnoilta kiusaamistilanteessa?
  • Mitä tapahtuu, jos aikuisen käsitys sukupuolista johtaa siihen, että hän mitätöi tai vähättelee

Minkälaisia arvoja viestität lapsille käyttäytymiselläsi? 

Kielellä ja sanavalinnoilla voidaan ilmaista yhteiskunnassa vallitsevia normeja. Joskus tilanteet ovat sen verran piilossa tai niin tavanomaisia, että emme enää näe, miten saatamme edistää epätasa-arvoa tekojemme kautta. Avoin keskustelu auttaa tunnistamaan mahdollisia piilo-opetussuunnitelmia ja uudistamaan toimintakulttuuria tasa-arvoisempaan suuntaan. Tämä edellyttää stereotyyppisten sukupuolikäsitysten tiedostamista, sillä ne ilmenevät asenteissa, käyttäytymisessä sekä siinä, miten lapsi kohdataan yksilönä.

Siksi on siis tärkeää, että sinä ja kollegasi tuette toisianne ja puututte kielenkäyttöön silloin kun se vahvistaa rajoittavia normeja. Yksi tapa toteuttaa tätä on käyttää esimerkiksi koodisanaa, vaikka sanoa “piip” sellaisissa tilanteissa, joissa kollega puhuu lapselle sukupuoleen liittyviä stereotypioita vahvistavalla tavalla. 

Videossa esitellään esimerkki, jossa lasta kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti sukupuolensa takia päiväkodin retkellä ja pohditaan, mitä asialle voidaan tehdä.

Stoor-Grenner, Maria — Projektipäällikkö, Daghem utan mobbning, Folkhälsan

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Millaista vallankäyttöä tapahtuu lasten kesken päiväkodin arjessa?
  • Miksi on tärkeää puuttua vallankäyttöön myös vähäisiltä tuntuvissa tilanteissa?

Lukuvinkkejä kiinnostuneille:

Kirves, Laura & Stoor-Grenner, Maria. (2010). Kiusaavatko pienetkin lapset? Mannerheimin lastensuojeluliitto & Folkhälsan 


Kirves, Laura & Stoor-Grenner, Maria (toim.) (2010).  Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa: kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Mannerheimin lastensuojeluliitto & Folkhälsan. 

Sukupuolistereotypioiden haastaminen kasvattajan näkökulmasta

Seuraavalla videolla korostetaan aikuisen merkitystä, kun lapsia tuetaan haastamaan sukupuolinormeja. Tämä ei onnistu, ellei aikuinen ole tarkistanut omia käsityksiään ja asenteitaan sekä tarkkaillut sitä, miten ne vaikuttavat hänen suhtautumiseensa lapsiin.

Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke, Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto, Lehtonen, Jukka — Kasvatussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto (video loppuu äkillisestivideon slutar abrubt) dubbelt

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Missä määrin seksualisoituja haukkumasanoja käytetään päiväkodissa? Miten henkilökunta reagoi niihin?
  • Mikä on hyvä tapa ennaltaehkäistä haukkumasanojen käyttöä?

Sukupuoli ja vallankäyttö

Videolla kuvaillaan, miten perinteisistä sukupuolirooleista poikkeava käyttäytyminen voi käynnistää kiusaamisen. Lisäksi esitellään tutkijoiden havaintoja arjen sisältämistä sukupuolijärjestelmistä ja sitä, miten ne jäsentävät sosiaalista todellisuutta ja näkyvät vuorovaikutuksessa. Videolla peräänkuulutetaan uusia tapoja kohdata lapsi kiusaamistilanteessa.

Stoor-Grenner, Maria — Projektipäällikkö, Daghem utan mobbning, Folkhälsan, Kirves, Laura — Tohtorikoulutettava ja lastentarhaopettaja, Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitä uutta tietoa sait kiusaamisen yhteydestä sukupuoleen?
  • Käytättekö toiminnassanne rangaistuksia? Videolla esitettyjen näkökulmien valossa, koetko niiden toimivan?