Kun kouluympäristöä muutetaan tasa-arvoisemmaksi, aluksi on tärkeää pohtia henkilöstön roolia ja vastuuta. Koulussa muutos kohdistuu ennen kaikkea aikuisiin.
Tasa-arvotyön liittäminen pedagogiseen työhön voi tuntua vieraalta useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä on tasa-arvonäkökulman vähäisyys opettajankoulutuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että isolta osalta opettajakuntaa puuttuu työkalut ja metodit tasa-arvon edistämiseen opetuksessa. Tämä tulee esille epätasa-arvoisuuden esiintymisenä arjessa, kuten tulokset PISA-tutkimuksessa, Kouluterveyskyselyssä ja KIVA-koulu-projektissa osoittavat. Tulokset osoittavat tyttöjen ja poikien menestyvän eritasoisesti koulussa sekä transnuorten tulevan kohdatuksi eri tavoin kuin cisnuorten niin opettajien kuin oppilaiden taholta.
Opettajien tehtävä on edistää tasa-arvoa koulussa riippumatta siitä, mitä ainetta he opettavat.
Meillä on tapana uskoa, että kohtelemme kaikkia oikeudenmukaisesti ja samanarvoisesti. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole. Ennakkokäsityksemme sukupuolesta, etnisyydestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, toimintarajoitteista ja muista ominaisuuksista vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme ihmisiin ja myös siihen, miten kohtaamme lapset koulussa. Tämän takia itsekritiikki ja oman pedagogisen toiminnan tarkkailu onkin avainasemassa muutoksessa.
Omien ennakkoluulojen ja asenteiden tiedostaminen on prosessi, joka edellyttää kriittistä itsetutkiskelua – ja uskallusta. Prosessille on tärkeää varata riittävästi aikaa. Tavoitteena on tulla tietoisemmaksi kasvattajaksi ja tehdä koulusta tasa-arvoisempi paikka, jossa oppilaat saavat tilaa kasvaa ja kehittyä omaksi itsekseen ilman sukupuoleen liitettyjä kulttuurisia rajoitteita.
Tällä videolla kaksi nuorta keskustelee sukupuolten välisestä tasa-arvosta omien peruskouluaikaisten kokemustensa pohjalta. Videolla puhutaan yhteiskunnan ja koulun sukupuolinormeista sekä sukupuolista, palkasta ja johtajuudesta.
Harju, Aino — Lukiolainen, Karhu, Veera — Lukiolainen, Pietilä, Penni — Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Miten?
Opittujen sukupuolistereotypioiden toistaminen on usein tiedostamatonta ja siksi voikin olla vaikea nähdä, milloin sitä tapahtuu. Stressitilanteet ovat yksi riskitekijä, koska paineen alla toimimme usein automaattisesti ja vanhojen kaavojen mukaisesti. Silloin toimintamme ei välttämättä heijasta todellista arvomaailmaamme.
On hyvä pohtia yhdessä, miten sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheessa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Se, mitä teemme, mutta myös se, mitä emme tee, on vallankäyttöä.
Tasa-arvotyö vaatii ymmärrystä siitä, miten voimme havainnoida sukupuolta laajemmin kuin biologisena käsitteenä ja millä tavalla epätasa-arvoa voi ilmetä kouluympäristössä. Tästä ja ylipäätään tasa-arvotyöstä puhutaan seuraavassa videossa.
Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke, Lehtonen, Jukka — Kasvatussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto, Teräs, Leena — Projektipäällikkö, tutkija (Oulun yliopisto), toimitusjohtaja (SINNI Oy), Sundell, Sara — Tasa-arvotyö lasten ja nuorten kanssa, Folkhälsan, Manninen, Sari — Kasvatustieteen tohtori, Oulun yliopisto, Mansikka, Jan-Erik — Kasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Friman, Gerts — Rehtori, Kyrkby högstadieskola, Harju, Aino — Lukiolainen, Ikävalko, Elina — VTM, tohtorikoulutettava
Oman ja yhteisen tietoisuuden lisääminen
Tasa-arvotyö sisältää oman tietoisuuden lisäämistä. Vaikka haluamme ja uskomme kohtelevamme kaikkia tasa-arvoisesti ja seuraamme omaa ja koulumme arvopohjaa, olemme kuitenkin kaikki osittain sokeita omalle toiminnallemme.
Tietoisuuden lisääminen voi tarkoittaa myös uuden tiedon tuottamista yhdessä kollegoiden ja oppilaiden kanssa. Joskus voitte kiinnittää huomiota ja reagoida eri asioihin kouluyhteisössänne. Siksi onkin tärkeää kuunnella muita laajentaakseen omia näkemyksiään sukupuolesta ja sen moninaisuudesta.
Kollegoilta voi saada merkittävää tukea tasa-arvotyöhön, mutta muunlaistakin suhtautumista saattaa tulla vastaan. On hyvä huomioida, että kaikkeen muutostyöhön liittyy myös vastarintaa. Vastarinnan perusta täytyy ymmärtää, jotta siihen voi suhtautua rakentavalla tavalla.
Tasa-arvon edistäminen on sekä ammatillinen että henkilökohtainen prosessi. Omaa muutosprosessia tukevat aiheeseen liittyvät oivallukset. Teoria muuttuu käytännöksi, kun sukupuolinormien vaikutusta pohtimalla ja analysoimalla yksilöt aletaan nähdä ennakkokäsitysten takaa.
Seuraavalla videolla tuodaan esille yllä mainittuja näkökulmia:
Friman, Gerts — Rehtori, Kyrkby högstadieskola, Romantschuk, Michaela — Toiminnanjohtaja, Hem och skola rf, Helenius, Soile — Kouluterveydenhoitaja, Sompion koulu, Helldorff, Malin — Kouluttaja Machofabriken (Machotehdas)- aineisto, Harju, Aino — Lukiolainen, Paumo, Milla — Projektipäällikkö Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke, Friman, Gerts — Rehtori, Kyrkby högstadieskola, Pietilä, Penni — Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Mansikka, Jan-Erik — Kasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Ikävalko, Elina — VTM, tohtorikoulutettava
Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Miksi tasa-arvoa edistävä työ on pikemminkin prosessi kuin jotain, mikä päätetään tehdä ja toteuttaa heti seuraavana päivänä?
- Miten videolla mainittuun vastarintaan tulee suhtautua?
Lisää yhteistä keskustelua tasa-arvosta
Tasa-arvotyö onnistuu useimmiten silloin, kun se perustuu yhteiseen keskusteluun. Meillä kaikilla on ennakkokäsityksiä siitä, miten tytöt ja pojat toimivat ja mistä he tyypillisesti ovat kiinnostuneita. Tiedämme, että usein unohdetaan, että kouluissa on myös transnuoria. He jäävät usein näkymättömiksi eikä heille välttämättä ole samaistumispintaa koulun oppimateriaaleissa.
Tällä videolla keskustellaan opettajan roolista ja siitä, miten tärkeää on rohkeasti pyytää ja ottaa vastaan kritiikkiä oppilailta.
Isaksson, Bernt — Rehtori, Vikingaåsens skola, Jämsä, Juha — Toiminnanjohtaja, Sateenkariperheet ry, Karlsson, Bob — Ruotsinkielisen toimintayksikön johtaja, Opetushallitus, Ouakrim-Soivio, Najat — Historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Helsingin normaalilyseo
Tutustu vinkkeihin siitä, miten voit yhdessä kollegoiden, huoltajien ja oppilaiden kanssa keskustella tasa-arvosta ja tasa-arvolaista koulussa.
Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa.(PDF).