Opittuihin sukupuolistereotypioihin tukeutuminen ja niiden vahvistaminen on usein tiedostamatonta, ja siksi on vaikea nähdä itse, milloin sitä tapahtuu. Stressitilanteet ovat yksi riskitekijä, koska paineen alla toimimme usein automaattisesti ja vanhojen kaavojen mukaisesti. Silloin toimintamme ei välttämättä heijasta todellista arvomaailmaamme.
On hyvä pohtia yhdessä ja yksin, miten sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Se, mitä teemme, mutta myös se, mitä emme tee, on vallankäyttöä. On myös hyvä muistaa, että vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit, sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti, välittyvät lapsille.
Meihin kaikkiin vaikuttaa heteronormatiivinen ajattelutapa, jonka mukaan on olemassa vain kaksi sukupuolta (mies/nainen). Heteronormatiivisuudessa on kyse myös siitä, että naisten ja tyttöjen odotetaan olevan naisellisia ja heidän tulee ilmaista naisellisuuttaan tietyllä tavalla, kun taas miesten ja poikien odotetaan olevan maskuliinisia ja ilmaisevan maskuliinisuuttaan tietyllä tavalla. Tästä johtuen meillä on erilaisia, tietoisia ja tiedostamattomia, odotuksia kohdistettuna tyttöihin ja poikiin siitä, miten heidän tulee olla ja käyttäytyä, valita mielenkiinnonkohteensa ja käyttää kieltä.
Heteronormatiivisuudessa on kyse myös siitä, että kaikkien odotetaan olevan heteroseksuaaleja ja ihmisten keskinäiset suhteet tulee olla tietyllä tavalla. Tästä johtuen tasa-arvotyössä on vaikeaa keskittyä vain sukupuoleen ja sukupuolivähemmistöihin – sukupuolinormit ovat usein kytketty seksuaalisuuteen.
Tasa-arvotyössä kyse on tapojen rikkomisesta ja sellaisten normien kyseenalaistamisesta, jotka rajoittavat lapsia kasvamaan ja kehittymään oman potentiaalinsa mukaisesti. Yksi toistuvista tehtävistä on haastaa ja muuttaa päiväkodin sukupuolittavia toimintatapoja
Kun haluamme pyrkiä tasa-arvoisempaan kohtaamiseen olennaista on havainnoida, miksi jotkut tilanteet toimivat lasten kanssa hyvin ja mihin tilanteisiin taas tulisi kehittää uusia menetelmiä. Tällä menetelmällä on mahdollista luoda sukupuolten tasa-arvoa tukevia rakenteita ja prosesseja.
Seuraavalla videolla esitellään konkreettisia tilanteita päiväkodin arjesta: kuinka henkilökunta kohtaa lapsen eri tavoin riippuen sukupuolesta ja miten näissä tilanteissa voisi olla tarkkaavaisempi. Videolla käsitellään myös sitä, miten sukupuolinormeja luodaan puheessa ja kuinka työssä voi välttää sortumasta perinteisiin sukupuolinormeihin. On erityisen tärkeää, ettei vain tehdä näkyväksi sukupuolirakenteita, vaan tehdään selväksi myös tasa-arvotyön tavoitteet.
Videossa avataan myös normikriittistä suhtautumistapaa. Normikriittisessä suhtautumistavassa on kyse valtarakenteiden tunnistamisesta, normien vaikutuksien ymmärtämisestä ja ymmärryksestä siitä, miten normeja luodaan. Tässä lähestymistavassa keskitytään siis siihen, miten normit rajoittavat ja sulkevat ulkopuolelle. Normikriittisyys on tärkeä työkalu tasa-arvotyössä.
Stolt, Birthe — Daghemsföreståndare, Daghemmet Flaggskeppet, Griffis, Larrie — Barnträdgårdslärare, Smedsby daghem, Tarvonen, Vera — Specialbarnträdgårdslärare, Päiväkoti Kamppi, Paumo, Milla — Projektledare för projektet Jämställt bemötande i daghem, Mansikka, Jan-Erik — Universitetslektor i pedagogik, Helsingfors universitet, Helldorff, Malin — Utbildare för Machofabriken-materialet, Manninen, Sari — Doktor i pedagogik, Uleåborgs universitet, Sundell, Sara — Ansvarig för jämställdhetsarbete med barn och unga, Folkhälsan, Sundelin, Marina — Daghemsföreståndare, Daghemmet Myran
Videolla puhuttiin lasten vastaanottamisesta aamulla. Kohtaamistilanteita lasten kanssa voi tutkia ottamalla avuksi paperin ja kynän, ja sen voi tehdä jo heti huomenna!
Tutustu vinkkeihimme siitä, miten voit tarkastella kuinka lapsia kohdataan heidän tullessa aamulla päiväkotiin: